perjantai 23. toukokuuta 2014

Uno Ullberg Kanavakatu 5 Imatra

Uno Ullberg  Kanavakatu 5 Imatra

Uno Ullberg suunnitteli Kanavakatu 5 rakennuksen Imatralle, se valmistui 1932. Rakennuksessa työskentelee mm. Valokuvaaja: Kari Nieminen.

Kari Nieminen viimeistelee kuva vedoksia


Uno Werner Ullberg kirjoitti ylioppilaaksi 1898 ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu) 1903. Ennen valmistumistaan hän teki Muinaismuistoyhdistyksen stipendiaattina tutkimusmatkan Venäjän puoleiseen Karjalaan yhdessä opiskelutoveriensa J. Kekkosen ja A. Tawastjernan kanssa. Retken tuloksena syntyi J. Kekkosen kirja "Kansanomaisia rakennustapoja ja koristemuotoja Karjalasta". Lähes puolet kirjan kuvituksesta on Ullbergin käsialaa. Vuonna 1904 Ullberg teki opintomatkan Englantiin, Skotlantiin ja Ranskaan sekä vuosina 1909-10 Italiaan, Itävaltaan, Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin. Hän teki matkoillaan runsaasti luonnoksia.

Uno Ullberg  Kanavakatu 5 Imatra
1903-06 Ullberg työskenteli piirtäjänä Gustaf Nyströmin ja Nyström-Petrelius-Penttilän toimistoissa. Tämän jälkeen hän perusti Viipuriin toimiston yhdessä arkkitehti C.A. Gyldénin kanssa. Vuodesta 1909 lähtien hänellä oli oma toimisto. Sen ohessa hän toimi 1906-13 Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulun opettajana.


Uno Ullberg  Kanavakatu 5 Imatra
Suurimman osan laajasta tuotannostaan Ullberg teki yksityisarkkitehtina. Hänen tunnetuimpia töitään ovat Viipurin taidemuseo ja taidekoulu vuodelta 1930 sekä Pyöreän Tornin korjaus kahvilaksi vuodelta 1923. 1920-luvulla hän suunnitteli useita suuria liikerakennuksia Viipurin keskustaan. Vuosina 1932-36 hän toimi Viipurin kaupunginarkkitehtina, missä virassa hän joutui pääasiassa täydentämään edeltäjänsä töitä sekä suunnittelemaan laajennus- ja korjaustöitä.

Uno Ullberg  Kanavakatu 5 Imatra
1936 Ullberg siirtyi Helsingin Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi. Hän matkusti lääkintöhallituksen lähettämänä Saksaan ja Italiaan tutustumaan lastensairaaloihin. Tältä kaudelta ovat peräisin yliopistollinen keskussairaala ja sairaanhoito-opisto Helsingissä.

Ullbergin tuotanto käsittää kaikkea tehdasrakennuksista yksityistaloihin. Hän suunnitteli myös kansakouluja, pankkirakennuksia ja parantoloita eri puolille Suomea. Hänen myöhäinen työnsä Helsingissä on Bensowin liiketalo vuodelta 1940.

Uno Ullberg  Kanavakatu 5 Imatra

Ullberg kirjoitti alan lehtiin ja käsitteli artikkeleissaan mm. puutarhakaupunkiaatetta ja englantilaisia työväenasuntoja. Hän kirjoitti myös kirjasen "Wiborg, ett tvärsnitt" (1940). Alvar Aalto suunnitteli Ullbergin hautakiven Helsingin Hietaniemen hautausmaalle

Uno Werner Ullberg (15. helmikuuta 1879 Viipuri – 12. tammikuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Arkkitehtina Ullberg on tunnettu nimenomaan funktionalistina. Pääosa hänen töistään on jäänyt luovutetulle alueelle Viipurin Karjalaan. Muualle Suomeen hän teki pääasiassa sairaaloita toimiessaan Lääkintöhallituksen arkkitehtina


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.