maanantai 12. elokuuta 2013

Muotikellot

Muotikellot

 Muotikellot tarkoittaa kelloseppä Heikki Loppelan mukaan kelloa, jonka taulussa lukee, jonkin muun kuin tunnetun kellotehtaan nimi brändinä. Miksi niitä kutsutaan juuri muotikelloiksi juontaa siitä, että ensimmäiset tälläiset kellot, joiden nimi ei ollut kellotehtaan nimi Suomen markkinoilla olivat 80-luvun puolivälissä isojen muotitalojen kuten Benettonin, Guccin ja Yves St Laurentin kellot. 

Kelloseppä Heikki Loppela kertoo seuraavaa:


"Nämä kellot eivät suinkaan olleet edullisia suhteessa esim Seiko tai Citizen kelloihin, päin vastoin. Pian niiden ja Swatch-kellojen menestyksen vanavedessä, sekä faktan, että kuluttajat löysivät halpiskellot etelän-lomamatkoillaan, legendaarinen kellotukkuliike Kello-Tuomi alkoi tuoda maahan halpoja "kesäkelloja", jotka olivat milloin milläkin merkillä, näiden kellojen yleisnimeksi vakiintui kelloalan slangissa muotikello. Tuomi myi kelloja kasakaupalla, niinpä muutkin tukut seurasivat pian perässä


Tänä päivänä ei kai olekaan niin pientä vaatebrändiä tai muotimerkkiä, ettei se tekisi omia kellosarjojaan Kiinassa. Markkinoillamme häärii mm: Boss, Camel, Tommy Hilfiger, Gant, Converse, Diesel, Dolce & Gabbana, Cottonfield, Catepillar, Burberry, Emporio Armani, Lacoste, Police, Calvin Klein, Adidas, Puma ym... 


Osaa näistä myydään perinteisten kellomyyjien eli kello- ja kulta-alan kautta osaa taas vaatebisneksen osana. Lisäksi on syntynyt uusia muotimerkkejä kuten Fossil, Guess, DKNY, Laura Ashley, Axcent, Michael Kors, JetSet, Jaques Lemans, ONE. Kirjavaa joukkoa, mukaan mahtuu hyvin kuoriosiltaan tehtyjä ja myös aivan täyttä roskaa. "

Kelloseppä Heikki Loppela jatkaa:


"Monet myös lähinnä perinteisiksi kellomerkeiksi miellettävät kellot, kuten Leijona tai esim Festina kuuluvat huollettavuuden ja varaosa saatavuuden suhteen hyvin lähelle muotikelloja. Niilläkin mallisto vaihtuu pari kertaa vuodessa, malleja tulee ja menee. Niidenkin valmistus tapahtuu Kiinassa eri tehtailla.


Leijona tehdään täysin samalla tavoin kuin muotikellot, merkin omistaja valitsee mallit kataloogista ja niiden tauluihin sitten painetaan brändin nimi.

Festina käyttää kelloissaan omaa takapohjaa, jossa on brändin logo, mutta muutoin sekään ei eroa muotikelloista.

Lisäksi on nostettava esiin quartz-cronocraafit eli kellot, joissa on mukana ajanottotoiminto. Crono-kelloissa käytettävät koneistot ovat myös täysin kertakäyttöisiä ja niiden huolto tapahtuu koneistoa vaihtamalla, joten tämä fakta tekee niistä myös tietyllä tapaa muotikelloja, vaikka taulussa sattuisikin lukemaan tunnetun kellotehtaan nimi.

Tissotin ja Certinan alle 500,- hintaisissa cronoissa on kertakäyttökoneisto G10.xxx, joka ei ole edes purettavissa. En ole varma onko ETA tehtaan huollettavissa oleva cronokoneisto sarja 252.xxx, jota käytettiin "paremmissa" quartz-cronoissa enää tuotannossa, epäilen että ei, sillä Ronda on quartz-cronoillaan vallannut alaa. G10-koneisto on erittäin laajalti käytetty myös muissa sveitsiläisissä laatumerkkien cronoissa.
Viime viikolla arvioon tuli TAG Heuerin quartz Aquaracer (n. 1800,-), jossa on Ronda-tehtaan 4050B koneisto, kertakäyttöinen sekin, sillä koneisto on pienin varaosa. Varsinaiset muotimerkit käyttävät cronoissa etupäässä edullisimman linjan japanilaiskoneita, Miyota ja Shiojiri koneita"

Kellon ostajana olen tästä hyvin hämmentynyt, mistä voin tietää jos ostan 500€ - 2000€ kellon, minkä tyyppinen ja kenen valmistama kellon koneisto on.


Mitä jos autokin pitäisi ostaa eikä tietäisi minkä merkkinen moottori on konepellin alla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.