tiistai 12. helmikuuta 2013

Kellomies John Harrison kronometrin keksijä

LONGITUDE elokuva
 Elokuva LONGITUDE  kertoo Englantilaisen puuseppä John Harrison (1698–1776) tarinan. Hän  valmistaa merenkulkijoiden kronometrimallin, H5:n, joka täyttää ensimmäisenä Englannin parlamentin merikronometrille asettamat ehdot.

John Harrison H5
 Kellon aikavirheeksi 81 vuorokauden merimatkalla tulee 5 sekuntia. Harrison valmistaa elinaikanaan kaikkiaan viisi kronometriksi kutsuttua prototyyppiä ja saa lopulta pitkän taistelun päätteeksi parlamentin lupaaman 20 000 punnan palkinnon merikronometrin keksimisestä. Summa on nykyrahassa kymmeniä miljoonia puntia.


LONGITUDE elokuva
 Pituuspiiri (longitudi, meridiaani) kuvaa maanpinnan kohdan sijaintia itä–länsi-suunnassa. Yhdessä leveyspiirin kanssa se määrittää minkä tahansa paikan sijainnin. Meridiaani on navalta navalle ulottuva isoympyrän puolikas. Termi meridiaani johtuu latinan puolipäivää tai etelää merkitsevästä sanasta meridies. Pituus- ja leveysasteista myös käytetyt nimet longitudi ja latitudi johtuvat latinan sanoista longus (pitkä) ja latus (leveä).

John Harrison H1
 Pituuspiiriä merkitään joskus kreikkalaisella kirjaimella lambda, λ. Toisin kuin leveyspiirillä, jonka luonnollinen nollakohta on päiväntasaaja, pituuspiirin nolla-asteen valinta on sopimuksenvarainen. Washingtonissa vuonna 1884 pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa sovittiin Greenwichin pituuspiiri yhteiseksi 0-longitudiksi. Samalla sovittiin myös Greenwichin aika maapallon aikavyöhykejärjestelmän perustaksi, jonka mukaan muidenkin aikavyöhykkeiden kelloaika määräytyy.

John Harrison H2
 Tähtitieteellisesti paikan pituuspiiri voidaan laskea paikan leveyspiirin, jonkin tunnetun taivaankappaleen deklinaation ja taivaankappaleen korkeuden avulla. Laskutoimitus tapahtuu pallotrigonometrisesti pallokosiniväittämää käyttäen. Oikean pituuspiirin saamisen edellytyksenä on kronometrin näyttämä GMT:n mukainen aika.

John Harrison H3
 Lasketun pituuspiirin ja todellisen pituuspiirin ero on sama kuin kronometriajan korjaus. Entisinä aikoina kun aikamerkkien saaminen ei ollut mahdollista pitkien etäisyyksien vuoksi, oli mahdollista saada selville kronometrin virhenäyttö matkan varrella olevan tunnetun maamerkin mukaan.

John Harrison H4
 Tuntikulmalaskussa oli tässä tapauksessa oltava huolellinen. Auringon, kuun ja planeettojen deklinaatiot ja laskutoimituksessa käytettävät logaritmit oli interpoloitava. Kiintotähdillä on lähestulkoon muuttumaton deklinaatio. Kiintotähtien deklinaatioihin kuitenkin vaikuttaa maapallon akselin huojunta ja ns. nutaatio, vapina.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.