keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Filigraanikorut - Etruskien jalanjäljillä

Kalevala koru on tehty Filigraani tekniikalla
 Filigraanityö ja granulointi keksittiin pinnan koristamiseksi erilaisin lanka ja granulaattikoristein. Filigraanityö on useimmiten langan taivuttamista erilaisiksi koristeiksi ja ornamenteiksi. Lanka joko vedetään erimuotoisten reikien lävitse tai useampia lankoja kierretään spiraaliksi halutun laisen lopputuloksen saamiseksi. Granuloinnissa pintaa koristetaan pienten pallojen avulla. Sumerilaiset käyttivät melko isoja palloja, mutta etruskit (700-300 eaa.) olivat tämän tekniikan mestareita. Filigraani- ja granulointitöitä arvostetaan eri tavoin maan kulttuuriperinteestä riippuen.


Keitä olivat nämä kuuluisat korutaiteilijat Etruskit?

Etruskit (kreik. tyrrhēnoi, lat. etrusci tai tusci) olivat kansa Keski-Italiassa antiikin aikana. Etruskien sivilisaatiota pidetään Italian merkittävimpänä esiroomalaisena kulttuurina. He rakensivat omaperäisen korkeakulttuurin. Näkyvin säilynyt todiste etruskeista ovat heidän laajat hautausmaansa. On löydetty sarkofageja, piirtokirjoituksia ja seinämaalauksia. Lisäksi on löydetty muuta arkeologista aineistoa. Kreikkalaisvaikutteita on ollut suhteellisen paljon niin taiteessa kuin muillakin aloilla. Tämä johtui siitä että etruskien alueella oli monia metalliesiintymiä, joista louhittuja metalleja kreikkalaiset ostivat.


Etruskien asuinalue vuosina 750eaa 500eaa


Etruskien ydinalue oli Etruria (nyk. Toscana), ja laajimmillaan heidän alueensa ulottuivat Po-joelta Campaniaan. Pohjoisessa vastaan tulivat keltit, etelässä kreikkalaiset siirtokunnat. Etruria muodostui hajanaisesta joukosta kaupunkivaltioita, joita yhdistivät kieli, uskonto ja yhteiskunnalliset olot. Etruskiväestön alkuperästä on eri käsityksiä.

Herodotos mainitsi etruskien lähteneen Lyydiasta, mutta Dionysios Halikarnassolaisen mukaan he olivat Italian alkuperäiskansa. Mahdollisena pidetään sitä, että etruskikulttuuri syntyi vuoden 1000 eaa. tienoilla Vähä-Aasiasta saapuneiden joonialaisten sekoittuessa alkuperäisväestöön.

Kalevala koruja Filigraani tyyliin
 Kestävimpiä ja paljastavimpia tietolähteitä etruskien elämästä ovat heidän taideteoksensa. Ylellisyyttä rakastavana kansana etruskit valmistivat upeita kultakoruja, esimerkiksi korvarenkaita, rintaneuloja, riipuksia, rannerenkaita ja kaulakoruja.

Se miten he valmistivat ylellisiä aarteita, jotka koristettiin filigraanein ja pienistä kultajyväsistä muodostetuin granuloinnein, on vielä nykyäänkin arvoitus. Sen lisäksi, että etruskit valmistivat hopeasta ja muista arvometalleista pikareita, vateja, maljoja ja ruoka-astiastoja, he myös veistivät ja kaiversivat esineitä muista arvokkaista materiaaleista, kuten norsunluusta.

Etruskien tekemä kultakoru
 Ne lukuisat veistokset, taideteokset ja seinämaalaukset, jotka on löydetty, paljastavat, että etruskit olivat elämäniloista kansaa. He katselivat mielellään kilpa-ajoja, nyrkkeily- ja painiotteluita sekä yleisurheilukilpailuita. Kuningas katseli näitä ehkä istuen norsunluisessa tuolissa ympärillään valloitusretkiltä tuotuja orjia.

Roomalaiset omaksuivat myöhemmin hänen tapansa käyttää purppuranpunaista tunikaa, joka oli hänen asemansa vertauskuva. Kotona hän oli aterioilla pitkällään vaimonsa vierellä, kuunteli huilun tai kaksoisskalmeijan soittoa ja katseli tanssia orjiensa palvellessa häntä.

Täysin päinvastoin kuin kreikkalaisten tai roomalaisten keskuudessa, etruskiyhteiskunnassa naiset olivat tasa-arvoisia miesten kanssa. He saattoivat omistaa maata ja ottivat osaa seuraelämään. Etruskinaisilla oli sekä etu- että sukunimi, mikä todistaa, että heillä oli laillisia oikeuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.