tiistai 22. toukokuuta 2012

Venetsia lasi Murano


Venetsia lasi Murano
 Venetsia mikä kaupunki, tosin nykyisin hieman rappeutunut, muuten hyvin erikoinen paikka. Jokainen kokee Venetsian eri tavalla. Kuvassa olevista Taide-etsivien halvoista laseista pieni varoitus, ne eivät ole kuuluisaa Venetsian punaista lasia, vaan värjättyjä (jälkeenpäin maalattuja lasimaalilla) , eli jos ostat matkamuistolasit älä koskaan juo niistä. Muuten lasit ovat nätit.  Suurin osa Muranon lasia myyvistä liikkeistä sijaitsee Piazza San Marcolla. 
FAKARAWA by GAMBARO & POGGI 

Murano on Venetsiassa, Italiassa, sijaitseva saari. Saari on kuuluisa Muranon lasista ja sen ympärille muodostuneesta vuosisatoja vanhasta lasiteollisuudesta Saarella asuu vakituisesti  noin 5000 asukasta. Kannattaa käydä saarilla sillä tunnelma on kuin pienois Venetsiassa ja digiaikaan valokuvia kannattaa ottaa paljon, sillä värikkäistä taloista saa hienoja kuvia.



Muranon saarella olevat kaupat myyvät aitoja Murano lasi esineitä, kadulla taas tapaa kauppiaita, jotka myyväät edullisesti Kiinassa tehtyjä jäljitelmiä "aitoina" käsin puhalletuina lasi esineinä. Muranon saarella on oma lasimuseo Palazzo Giustianian – talossa osoitteessa Fondamenta Giustianian.


Murano saari
Saarelle on hyvät yhteydet Piazza San Marcolta, josta saarelle kulkee vaporettoja (vesibusseja) ja vesitakseja. Kannattaa valita pidempi Giracittasilmukkareitti vaporetolla jos haluaa nähdä Venetsiaa laajemmalti. Vaporetto no: 41 ajaa vastapäivään ja no: 42 .  Lasia on valmistettu Venetsiassa 900-luvulta lähtien.




 Avouunit olivat kuitenkin suuri tulipaloriski, joten lasitehtaat siirrettiin 1200-luvun lopulla dogen määräyksestä Muranon saarelle, jonne kerääntyneet lasinpuhaltajat varjelivat tarkoin ammattisalaisuuksiaan. Tässä linkki kuuluisaan Murano lasitehtaaseen


Moonraker and very famous Venice (Murano) glass

 Myös James Bond tutustui Murano lasitehtaaseen elokuvassa Kuuraketti.




LASISANASTOA


Antiikkilasi

Antiikkilasinimitystä käytettiin erityisesti 1930-luvulla kuplalasista.

Antiikkilasiksi kutsutaan myös sekä puhallettua ikkunalasia että valssausmenetelmällä tehtyä tasolasia. Valssattuun lasiin tehdään tarkoituksella epätasainen pinta, jolla jäljitellään vanhaa lasia.


Murano


Borosilikaattilasi

Ns. kuumankestävä lasi on borosilikaattilasia. Lasissa on enemmän boori- ja alumiinioksidia kuin tavallisessa potaska- tai soodalasissa. Lasin lämpölaajeneminen on vähäistä, jonka vuoksi se kestää suurehkoja lämpötilaeroja.

Lasilaatu kehitettiin 1900-luvun alussa mm. junien merkkivaloja ja tieteellistä lasia (laboratoriolasia) varten. Corningin lasitehdas toi ensimmäiset borosilikaattilasista valmistetut astiat markkinoille tuotemerkillä Pyrex vuonna 1915. Saksalaisen Schottin borosilikaattilasi tunnettiin Suomessakin Jena-lasina valmistuspaikkakunnan mukaan. Borosilikaattilaseja käytetään myös mm. palonsuojarakenteissa ja uuninluukuissa. 

Digitaalinen tulostus lasille

Digitaalisia kuvia voidaan nykyisin tulostaa suoraan tasolasin pinnalle. GlassJet-menetelmällä tulostettu keraaminen väriaine emaloituu karkaisuprosessissa tasolasin pintaan.
Digitaalisilla tulostimilla ja erilaisilla, esimerkiksi keraamisilla väriaineilla valmistetaan myös siirtokuvia.



Filigraanilasi

Filigraanilasi on raidallista lasia. Suomessa filigraanilasia on valmistanut pääasiassa Nuutajärven lasitehdas, jonka filigraaniperinne juontaa 1850-luvun lopulta. Menetelmä elvytettiin Kaj Franckin johdolla 1960-luvun alussa. Nuutajärvellä käytetään esimuottia, johon tavallisesti värillisestä lasista vedetyt filigraanitangot asetellaan. Kun lasialoitus puhalletaan muottiin, tarttuvat tangot aloitukseen. Esine puhalletaan valmiiksi tavalliseen tapaan. Nuutajärvellä käytetty filigraanitekniikka poikkeaa venetsialaisesta.Lasitangot voi poimia aloituksen pintaan myös plootulta, jolloin niiden järjestys ei ole yhtä säännöllinen.



Kaivertaminen

Kaivertaminen on vaativa ja kallis koristelumenetelmä. Kaivertaminen tarkoittaa joko kaivertamista kovametalli- tai timanttikynällä tai pienellä pyörivällä metallilaikalla. Kuparilaikalla kaivertaminen on ikään kuin pienoishiontaa ja vaatii korkeaa ammattitaitoa. Kaivertamista on käytetty paljon taidelasin valmistuksessa. Kaivertamista käytetään myös monogrammien ja omistuskirjoitusten tekemisessä. Kaiverruskuvio jätetään tavallisesti himmeäksi. Kaivertaa voi myös sähkökäyttöisellä käsikaivertimella, johon vaihdetaan erilaisia kaiverrusteriä ja laikkoja.





Kristalli/lyijykristalli

Kristalli on oma lasilaatunsa. Se keksittiin Englannissa 1670-luvulla. Kristallissa on nykymääritelmän mukaan vähintään 24 % lyijyä, joka tekee lasista painavaa, tavallista lasia pehmeämpää ja parantaa lasin valontaittokykyä. Kristallia valmistettiin jonkin verran jo 1850-luvulla Nuutajärvellä. Laajemmassa mitassa tuotanto alkoi vasta 1900-luvun alussa. Kristallin valmistus päättyi Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Nuutajärvi oli Suomen viimeinen kristallin valmistaja.


Puhaltaminen / suupuhaltaminen

Lasia puhalletaan noin metrin mittaisella metalliputkella eli pillillä. Sulaa lasia otetaan pillin päähän, aloitus muovataan ja esine puhalletaan halutun muotoiseksi. Vapaasti puhaltamisessa ei käytetä apuna muottia. Lasi voidaan muotoilla myös kiinnipuhaltamalla tai pyörittäen puhaltamalla muottiin.
Puhalletun esineen reuna on vielä käsiteltävä erikseen. Reuna tehdään driivaamalla, kylmäkatkaisemalla tai kuumakatkaisemalla. Reuna voidaan lisäksi hioa tasaiseksi.


Lasin uunitekniikat

Lasin uunitekniikoilla valmistetaan lasiesineitä polttouunissa. Uuni on yleensä sähköllä toimiva. Lasipaloja tai lasilevyä kuumennetaan muotissa tai muotin varassa, kunnes lasin muoto muuttuu tai se sulaa. Noin 600 °C:ssa lasi alkaa taipua. Kun lämpötilaa nostetaan, lasipalat alkavat tarttua ja sulautua yhteen, 900 °C:ssa lasi on jo valuvaa. Uunitekniikoita ovat mm. tasolasin yhteensulatus ja lämpötaivutus, pâte de verre, muottiinsulatus, mosaiikki ja vahavalu. Menetelmien tausta ulottuu vuosituhansien taakse. Nykyisin menetelmät ovat hyvin suosittuja. Lämpötaivutusta käytetään myös teollisessa mittakaavassa.




Lasi

Lasin pääraaka-aine on kvartsi, yleensä kvartsihiekka. Siihen lisätään muita aineita helpottamaan lasin sulamista, vakauttamaan koostumusta sekä parantamaan muita ominaisuuksia. Talouslasia valmistetaan tavallisesti potaskalasista, jossa on kalkkia ja potaskaa eli kaliumkarbonaattia.  Soodalasissa on potaskan tilalla soodaa eli kalsiumkarbonaattia, lyijykristallissa taas kalkin sijalla lyijymönjää eli punaista lyijyoksidia. Raaka-aineseokseen eli mänkiin lisätään lasinsiruja eli pinttiä 20-30 %. Pintti helpottaa lasin sulamista ja säästää raaka-ainekustannuksia. Raaka-aineet sulatetaan n. 1500 asteessa. Työskentelyä varten lasin lämpötila lasketaan n. 1150 asteeseen. Lasilla ei ole kiinteille aineille ominaista kiderakennetta. Lasilla ei myöskään ole sulamispistettä, vaan muutos nestemäisestä kiinteään tapahtuu vähitellen. Kiinteää lasista tulee n. 550 asteessa.


Lasikeraamit

Lasikeraameja valmistetaan lämpökäsittelemällä valmis lasiesine, jolloin lasi saadaan kiteytymään  hallitusti. Samalla materiaalin ominaisuudet muuttuvat. Lasikeraamit ovat lujia ja kestävät hyvin korkeita lämpötilaeroja, koska niiden lämpölaajenemiskerroin on hyvin pieni. Lasikeraamista valmistetaan mm. liesitasoja.


Lasimaalit

Lasimaalit ovat matalassa lämpötilassa sulavaa lasijauhetta. Kultamaalauksessa käytetään oikeaa kultaa. Maalaaminen on ajoittain ollut muodikasta. Sitä on suosittu pulakausina, jolloin maalauskuvioilla on peitetty lasin huonoa laatua.


Lasinpuhaltajat

Niin vaikuttavia kuin nämä monimutkaiset koneet voivatkin olla, tarkkailijan todella lumoaa lasinpuhaltaja. Käyttäen muutamia yksinkertaisia työkaluja ja muinaisen ammattikunnan perinteisiä taitoja tämä käsityöläinen muovaa nesteen esineiksi, joiden mutkikkuus ja kauneus on automaation ulottumattomissa.

Taidelasi ja hienot pöytäkalustot ovat käsityönä tapahtuvan lasinpuhalluksen tuotteita. Tämän klassisen ammatin tekniikka on peräisin vuosisatojen takaa. Kun Venetsia neljännellätoista vuosisadalla oli lasiteollisuuden pääkaupunki, sen lasinpuhaltajia saatettiin rangaista kuolemalla, jos he paljastivat tämän taidon salaisuuksia. Englannissa kehitettiin myöhemmin, seitsemännentoista vuosisadan puolivälissä, loistava läpinäkyvä lasi, joka erikoisesti soveltui käsityönä tapahtuvaan lasinpuhallukseen. Tällä lyijykristallina tunnetulla lajilla on eniten kysyntää nykyaikaisiin lasiaarteisiin.

Lasinpuhaltajat toimivat 6–7 miehen työryhmissä. Yksi lasinpuhaltaja ottaa tarvittavan määrän lasisulatetta puhalluspillinsä päähän. Tämän puolentoista metrin pituisen onton rautapillin toisessa päässä on suukappale ja toinen pää on hieman laajennettu. Kokemattomasta puhalluspilli on pitkä kömpelö putki, mutta mestaripuhaltajalle se on taiteilijan ja hänen taitonsa erottamaton toveri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.